Testasimme Pyhäjärven syöntiä.

Käväisin tänään Valasrannalla katsastamassa ahvenen syönnin, normaalilla syönnillähän tuo näyttäisi olevan. Jotkut olivat tehneet valtavasti reikiä, minä tein kymmenkunta reikää ja kalaa tuli pitkälti toistakymmentä kiloa. Pientä oli kala ja siitä johtuen se tökki koukkua, joskin välillä söi ihan riivatusti. Halusin vain kokeilla, mikä olisi päivän tulos ja näin saada vähä osviittaa tulevan maratonpilkin saalismääristä. Kokeilin eri koukkuja ja hain myös oikeaa väriä, se kun näkyy muuttuvan koko ajan, auringon paisteen mukaan ja pilkin värikin vaikuttaa nyt paljon.29.3. 2013 olevaan kilpailuun on vielä aikaa ja kalan syöntikin voi muuttua, mutta tänään olisi tarvittu jo 25-30 kiloa kahdeksan tunnin kisassa. Nyt värikoukusta toimi parhaiten marjapuuro väritys tummalla päällä, myös kelta-oranssi pelittää, joskin ei enää auringon paisteella. Tumma pilkki oli ottavin (kupari/messinki) ja kirkasta kala selvästi aristi.
(teksti: Manne Rantanen)

SM-PILKKI VIITASAARI

Tuli käytyä. ....

Tekisi mieli jättää tähän, mutta puidaampa asiaa hieman. Paikka oli meille outo, kumpikaan (Manne/Erika) ei oltu käyty ennen ja huhupuheiden mukaan kalaa olisi taas heikonlaisesti ja matalassa, niin aina. Minä painuin aamusta suoraan Kirkkosaaren kuvetta melkein takarajalla olevan saaren viereen, ilmeinen kalapaikka, kun tuli muutamakymmen muukin kalastaja. Olin jo vaihtanut pilkin pienemmäksi ja päässä killui pikkuriikkinen morri viides sentin tapsilla. Toinen reikä tuotti jo ahvenen, mutta kovin pienen sellaisen ja samalla porukka tiivistyi ympärilleni, häiritsevää?!!!?? Siirryin ulommas ja sain taas tirrin, ja porukka valui heti perässä, alkoi sapettaa. Mietin, että en pärjää näillä kaloilla ja lähdin hakemaan isompaa. Kirkkosaaren Itä-puolella olevan salmen keskusta näytti lupaavalta paikalta, ei pilkkijöitä ja 5-6m vettä ja muutama syvänne. Kuljin pitkin ajouraa ja tikkasin reikiä sadan metrin välein, olisiko jossain ahvenia? Jossain siellä selällä se sitten vihdoin nappasi, mutta tapsi katkesi ja muut kalat, jos niitä oli, hävisivät, hittolainen. Muita tapahtumia ei siellä sitten ollutkaan ja saalis jäi muutamaan tirriin.

Kun saavuin Kirkkosaaren Pohjois-puolelle, oli Erika jo kiskonut yli kilon pikkusia, valitteli kovin heikkoa syöntiä ja sitä, että löysi paikan vasta myöhään. Värikoukkuun iski kuulemma heikosti, no sen olin kyllä jo huomannut, vaikka muutman ahvenen sainkin värikoukulla, silmäpilkki olisi antanut paremman tuloksen, mutta oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan niin.....

Lopputulos oli kyllä yllätys, olisikohan pitänyt sittenkin jäädä onkimaan niitä pikkuisia? No, minun tyyli on hakea "kaikki tai ei mitään" ja taas tuli se ei mitään. Alkutalven viisi voittoa ja pari kakkosta on vaihtunut nyt neljään murskatappioon, olisikohan kevään tulolla asiaan vaikutusta.

teksti: Manne Rantanen